Viime viikon alku oli jälleen murheellinen, kun uutisissa levisi tieto Tanskan ja Ruotsin talousalueella sijaitsevan NordStream kaasuputkien vuodosta. Vaikka tekijästä ei ole varmuutta, kääntyvät katseet Venäjään. Isku kertoo ennen kaikkea siitä, ettei Venäjä kaihda mitään keinoja sodassa.
Diplomaattiset ja yhteistyökykyiset ulkoministeri Pekka Haavisto ja ympäristöministeri Maria Ohisalo ovat olleet tiiviisti yhteydessä muihin Pohjoismaihin ja Baltian maihin asian selvittämiseksi. On hienoa, että myös ympäristöministerimme on asiassa aloitteellinen, sillä kyse on vakavasta ympäristörikoksesta, jolla voi olla vaikutuksia Itämeren alueen ekosysteemiin ja ilmastoon.
Kaasuvuoto vahvistaa entisestään näkökulmaa, että ympäristönsuojelu on keskeinen osa kokonaisturvallisuutta. Siksi emme voi tinkiä ympäristönsuojelusta missään olosuhteissa. Tästä Vihreät ovat puhuneet liikkeen alkuajoista lähtien ja esimerkiksi NordStream kaasuputkesta päättäessä Vihreät kansanedustajat ja europarlamentaarikot, kuten Ville Niinistö ja Heidi Hautala, varoittelivat kaasuputken turvallisuuspoliittisesta ulottuvuudesta. Valitettavasti nämä varoitukset kaikuivat kuuroille korville aikanaan.
Vastauksena Venäjän välinpitämättömyydelle rauhaa ja kansainvälisiä sopimuksia kohtaan Suomen hallitus päätti rajoittaa turistiviisumien saamista Suomeen. Jatkossa esimerkiksi kiinteistöjen omistaminen ei ole enää peruste viisumin saamiselle. Turistiviisumirajoituksiin jätettiin kuitenkin poikkeuksia, joilla turvataan Venäjällä vainottujen ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten pääsy pois maasta.
Hyvä uutinen kuitenkin on, että ulkoministeriö on aloittanut humanitaarisen viisumin valmistelun, jota Vihreät ovat jo pitkään kannattaneet. Humanitaarinen viisumi on käytössä esimerkiksi Baltian maissa ja mahdollistaa vainottujen ihmisten vastaanottamisen. Tämä helpottaa ja selkeyttää viisumipäätösten tekemistä ja kohdentaa avun juuri niille, jotka sitä eniten tarvitsevat.
Murheellisten ulkopoliittisten uutisten rinnalla saatiin iloisia uutisia eduskunnasta, kun sosiaali- ja terveysvaliokunta esitti äänestyksen jälkeen aborttilain kokonaisuudistuksen tekemistä ja raskaana olevan itsemääräämisoikeuden vahvistamista OmaTahto2020 -kansalaisaloitteen ehdotuksen mukaisesti.
Suomen nykyinen raskaudenkeskeytyslaki on yli 50 vuoden takaa ja auttamatta vanhentunut. OmaTahto -kansalaisaloitetta on tukenut yli 20 järjestöä, mm. Naisjärjestöjen Keskusliitto, Suomen Gynekologiyhdistys, Suomen Kätilöliitto ja Väestöliitto. Suomi on Euroopan viimeisiä maita, joissa edellytetään perusteluja raskaudenkeskeytykselle ja kahden eri lääkärin lausuntoa.
Lääkärinä en näe tässä mitään järkeä. Vaatimus kahden lääkärin lausunnosta pitkittää ja monimutkaistaa abortin saamista. Se on myös peräisin ajalta, jolloin raskaudenkeskeytys vaati aina kirurgisen toimenpiteen. Nykyään yli 95 prosenttia keskeytyksistä tehdään kuitenkin lääkkeellisesti.
Oikeus vapaaseen ja turvalliseen raskaudenkeskeytykseen on keskeinen osa raskaana olevan naisen kehollista itsemääräämisoikeutta. Siksi on erittäin surullista, että valiokunnan viisi miestä (!) keskustasta ja perussuomalaisista äänestivät esitystä vastaan. Melkoinen tuolileikki se olikin, kun varajäseniä juoksutettiin paikalle kokoukseen naisten tilalle äänestämään..
Viikkoon mahtui myös paljon mielenkiintoisia tapaamisia. Liikenne- ja viestintävaliokunnan hallituspuolueiden valiokuntavastaavat tapasivat liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakkaa, jonka kanssa käytiin läpi syksyn tulevia hallituksen esityksiä. Pöydällä ovat ainakin ajokorttilaki ja postilaki, jotka valiokunta on ottanut tarkkaan syyniin jo kesällä.
Lisäksi syksylle on luvassa paljon digitalisaatioon ja etenkin kyberturvallisuuden vahvistamiseen liittyviä esityksiä. Erityisen hienoa oli kuulla, että Suomi on digitalisaation ja datatalouden edistämisessä Euroopan kärkimaita! Tämä luo työtä, osaamista ja helpottaa parhaimmillaan palveluiden saavutettavuutta.
Viikon tärkein ja kiinnostavin tapaaminen oli kuitenkin Vihreiden tehyläisten valtuutettujen tapaaminen. Tapaamisessa jaettiin puolin ja toisin tärkeää informaatiota sote-alan työmarkkinakentän tilanteesta, tulevaisuudesta ja hoitajien kokemuksista työstään. Tapaamisessa jaettiin yhteinen huoli hoitajien jaksamisesta, työoloista ja palkkakuopasta.
Tarvitsemme julkisen sektorin palkkaohjelman, jolla korjataan pienipalkkaisten, pääosin naisvaltaisen alojen palkkakuoppaa yli vaalikausien. Tämä edellyttää, että hyvinvointialueiden rahoitus saadaan kestävälle tasolle, jotta työolot ja palkkaus saadaan kuntoon.
Myös johtaminen ja työn organisointi pitää saada kuntoon. Joustoja, esimerkiksi työajan lyhentämiseen, pitäisi löytyä ilman lakisääteistä pakkoakin, sillä vapaa-aikaan ja omaan jaksamiseen panostaminen saa yhä enemmän huomiota koko yhteiskunnassa – ja hyvä niin! Se on ainoa tie vaalia hyvinvointia ja mahdollistaa rautaisten ammattilaisten pitkät työurat jatkossakin.
Loppuviikko hujahti Hämeenlinnassa kautta aikain ensimmäisissä Hyvin sanottu -festivaaleissa, jossa osallistuin kolmeen mielenkiintoiseen pop up -keskusteluun. Tulevaisuuden liikenne, ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen ja kuolema tuli osaksi arkea -keskustelut jäävät pitkäksi aikaa mieleen. Ne toivat uutta ajateltavaa ja aktivoivat uudestaan vanhoja oivalluksia. Tarvitsemme lisää hyviä keskusteluja, kuulluksi tulemista ja aitoa vuorovaikutusta. Erätauko-pelisäännöillä rakentava keskustelu on mahdollista mistä tahansa aiheesta, oletko jo kokeillut?
-Mirka