Blogitekstin kirjoittaja on Pihla Leppänen, 17-vuotias opiskelija Kaurialan lukiosta, joka oli päivän ajan tutustumassa kansanedustajan työhöni. Kirjoituksessaan hän pohtii kokemuksiaan TET-harjoittelusta ja sitä, minkälainen Suomen tulisi olla 2050-luvulla ja, mitä poliittisia päätöksiä meidän tulisi tehdä sen saavuttamiseksi. Kiitos Pihla, kun olit meillä työelämäpäivässä!

Lukion opinto-ohjaukseen kurssiin kuului kaksi TET-päivää, joista toisena pääsin tutustumaan työhön eduskunnassa. Perjantaina 8.4. vietin antoisan ja opettavan päivän seuraten, miten suuntaviivoja tulevaisuuden Suomelle luodaan. Etenkin nuoren näkökulmasta on äärimmäisen tärkeää, että politiikkaa tehdään pitkäjänteisesti ja kauaskantoisesti – siten, että nyt tehtyjen päätösten takana voidaan seistä vielä tulevaisuudessakin. 2050-luvun Suomen on mahdollistettava jokaiselle hyvä elämä.

Tulevaisuuden Suomea eniten määrittävä tekijä on ilmastonmuutoksen ja luontokadon ratkaisemisen onnistuminen. Kyse ei ole yksittäisistä kysymyksistä, joihin löytyisi jokin yksinkertainen ratkaisu, vaan ongelmat vaativat kokonaisvaltaista muutosta ajattelutavassamme. Emme voi enää nähdä luontoa pelkkänä loppumattomana resurssina, vaan meidän on huomioitava ekologinen kestävyys kaikissa toimissamme. Luonnon itseisarvosta voi olla montaa eri mieltä, mutta ei sen myöntämisestä haittaakaan ole. Kun näkee ympäröivällä elämällä arvon itsessään, on suojelevia päätöksiä helpompi tehdä, vaikka oma etu ei suoraan joka toimessa toteutuisikaan.

Merkittävimmät toimet ympäristön suojelemiseksi tehdään valtiotasolla, ja sen vuoksi esimerkiksi energiapolitiikassa tiukasta linjasta on pidettävä kiinni: fossiiliset polttoaineet kuuluvat historiaan. Muutoksen on oltava reilu, mutta on turha kiistää, etteikö häviäjiä silti syntyisi. On kuitenkin pidettävä mielessä, että suurin häviö on tekemättä jättäminen – siitä kärsivät niin me kaikki nyt täällä pallolla elävät kuin myös tulevat sukupolvet.

Toivon ja uskon, että 2050-luvun Suomessa suhtautuminen luontoon on kokenut reformin: verotus ja lainsäädäntö ovat sellaisia, ettei ekologisesti kestämättömien valintojen tekeminen kannata. Uusiutumaton energia on poistunut markkinoilta, suojeltua luontoa on yhä enemmän ja myös tulevaisuuden ympäristöongelmiin on varauduttu. Käytännön arjessa ympäristöystävällisyys näkyy siten, että aamulla ei tarvitse arvuutella, onko pyöräteitä aurattu vaiko ei, ja kaupassakin kasvisruoka on taloudellisesti järkevin vaihtoehto.

Ekologinen kestävyys luo hyvän pohjan muulle kehitykselle. On tärkeää, että Suomi säilyy hyvinvointivaltiona: maana, jossa jokaisella on mahdollisuus menestyä lähtökohdista riippumatta. 2050-luvun Suomessa vanhukset elävät ihmisarvoista elämää ja opiskelijoiden mielenterveysongelmat otetaan tosissaan. Toimiva terveysjärjestelmä on hyvinvoinnin edellytys. Uudistukset ovat välttämättömiä, ja jotta ne onnistuvat, on alan ammattilaisia todella kuunneltava.

Koulutuksen merkitys ei ole 2050-luvun Suomessa ainakaan vähentynyt. Moni nykyisistä töistä on automatisoitunut, ja työtehtävät vaativat yhä suurempaa substanssiosaamista. Informaatiotulva kasvaa koko ajan, minkä vuoksi tulevaisuuden Suomessa jokaisella kansalaisella tulisi olla kyky kriittiseen ajatteluun. Koulutukseen on siis panostettava! Vaikka hyvä peruskoulutus on kaiken perusta, on äärimmäisen tärkeää, että maastamme löytyy myös huippuosaajia. Aivovuoto estetään luomalla tiede- ja yrittäjäystävällisempää Suomea.

TET-päivälleni sattui Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin historiallinen puhe eduskunnalle. Venäjän raakalaismainen hyökkäys muistuttaa, kuinka etuoikeutetussa asemassa me suomalaiset olemme. Me saamme elää rauhassa, toimivassa yhteiskunnassa. Tehdään sellaisia päätöksiä, että näin on myös tulevaisuudessa.