Puheeni eduskunnan täysistunnossa ajankohtaisselonteosta liittyen turvallisuusympäristön muutokseen. Puheessani painotin huoltovarmuuden, kyberturvallisuuden, kansalaisten hyvinvoinnin ja kansainvälisen yhteistyön merkitystä osana Suomen kokonaisturvallisuutta. Puhe on pidetty eduskunnan täysistunnossa keskiviikkona 20.4.
Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuusympäristö muuttui kahdeksan viikkoa sitten. Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä suoraa sotilaallista uhkaa, mutta Venäjän julma hyökkäys Ukrainaan varjostaa koko Eurooppaa. Nyt on tärkeää vahvistaa Suomen turvallisuutta.
Kuten täällä tänään on moneen kertaan sanottu, paluuta entiseen ei ole. Meidän on varauduttava laaja-alaiseen vaikuttamiseen ja häirintään ja meidän on huolehdittava Suomen huoltovarmuudesta, kansalaisten hyvinvoinnista, puolustuskyvystämme ja ympäristöstämme.
Yhdessä nämä muodostavat sen suojakilven, johon sekä fyysinen että henkinen kriisinkestävyytemme nojaa.
Kokonaisturvallisuuden vahvistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Keskeinen osa tätä suojaa on myös monenkeskinen kansainvälinen yhteistyö.
Tässä yhteistyössä EU on Suomelle merkittävin yhteistyökumppani, vahvaa pohjoismaista yhteistyötä unohtamatta. EU-jäsenyyden myötä Suomen turvallisuusympäristö muuttui pysyvästi.
Kansainvälisen yhteisön voima on näytetty todeksi uudella tasolla, kun useat valtiot ovat auttaneet Ukrainaa monin eri tavoin. Apua tarvitaan jatkossakin, mutta sota Ukrainassa on jo osoittanut kansainvälisen yhteistyön voiman. Se luo toivoa paremmasta huomisesta.
Arvoisa puhemies! Maanpuolustustahto on ollut Suomessa perinteisesti korkea, mutta emme voi tuudittautua vain mittaustulosten varaan.
Yhteiskunnan on elettävä ajassa mukana ja mukauduttava muuttuviin tarpeisiin. Kaikkien Suomessa elävien ihmisten pitää saada tuntea Suomi omaksi maakseen.
Itsenäistymisen alkuvuosina tätä tunnetta luotiin konkreettisesti maan kautta. Sitä omistettiin ja sitä viljeltiin. Toisen maailmansodan jälkeen tämä tunne vahvistui kehityksen ja työn kautta. Suomi teollistui, kasvoi ja kehittyi. 2020-luvulla tämä tunne luodaan vapauden kautta.
Vapaus olla juuri sellainen kuin on ja vapaus kouluttautua, työskennellä ja osallistua demokraattiseen päätöksentekoon tekevät Suomesta maan, jossa on hyvä asua ja elää, oikeusvaltion, jota halutaan puolustaa kautta linjan.
Tämä aika on jälleen kerran osoittanut ihmiskunnalle sen, että vapaus on kuitenkin hauras. Siksi meidän on puolustettava vapautta ja demokratiaa kaikilla rintamilla.
Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on laiton ja tuomittava. Sotarikokset Ukrainassa on tutkittava ja syylliset on saatettava vastuuseen teoistaan.
Venäjän raaka hyökkäys Ukrainaan sytytti Nato-keskustelun Suomessa, ja tämä ajankohtaisselonteko mahdollistaa nyt keskustelun laajenemisen ja syvenemisen, kun kaikilla on samat faktat käytössään.
On todettava, että mahdollinen Nato-jäsenyys ei muuttaisi Suomen kansainvälistä asemaa nykyisestä lopulta kovinkaan dramaattisesti. Jatkossakin Suomi olisi maa, joka ylläpitää aktiivisesti keskusteluyhteyksiä eri maihin, rakentaa rauhaa ja ehkäisee konflikteja globaalisti.
Puolustusliiton jäsenyys sai uuden painoarvon ja merkityksen maailmanjärjestyksen muututtua helmikuun lopussa. Suomi on maailmalla tunnettu osaamisestaan konfliktien ratkaisijana ja niiden ehkäisijänä. Tämä osaaminen ei katoa mihinkään. Sille on tänä päivänä entistäkin suurempi tilaus.
Kuten ulkoministeri Haavisto aiemmin totesi täällä, Nato-jäsenyys ei ole este diplomatian ja rauhan välittämisen harjoittamiselle jatkossakaan.