Arvoisa puhemies!
Helmikuun 24. päivä muutti maailmaa. Päivittäin olen ajatellut Helsingin mummiani, joka lapsena todisti talvisodan pommituksia, ja toista mummia, joka joutui kahteen kertaan lähtemään evakkoon Karjalasta. Olen kiitollinen, että he eivät joutuneet näkemään sitä aamua, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Arvoisa puhemies!
Turvallisuusympäristömme on muuttunut peruuttamattomasti, ja olemme uuden ajan kynnyksellä. Tässä ajassa liittoumia tulee vahvistaa ja ponnisteluja kohti rauhaa lisätä. Haluan kiittää Suomen ulko‑ ja turvallisuuspoliittista johtoa hyvästä työstä Suomen turvallisuuden maksimoimiseksi nyt ja tulevaisuudessa.
”YK:ta ei perustettu viemään ihmiskuntaa taivaaseen vaan estämään sen päätyminen helvettiin.” Näin lausui Dag Hammarskjöld, YK:n entinen pääsihteeri, määritellessään kansainvälisen yhteisön merkitystä ihmiskunnalle. Nato ei ole YK, mutta sen ydintehtävä on sama: rauhan varmistaminen ja sen edistäminen. Nato on puolustusliitto, joka on sitoutunut suojelemaan sen omia jäseniä mahdollisilta hyökkäyksiltä.
Siksi olen sitä mieltä, että Suomen tulee hakea Naton jäseneksi.
Kuten täällä tänään monet ovat jo nostaneet esille, Suomen Nato-jäsenyys ei merkittävästi muuttaisi maamme kansainvälistä asemaa tai vähentäisi oman puolustuksemme merkitystä. Jatkossakin tarvitsemme vahvaa omaa puolustusta ja korkeaa maanpuolustustahtoa. Me olemme vahvasti läntinen maa. Olemme EU-jäseniä, ja puolustuskalustomme on jo pitkälti Nato-yhteensopiva. Nato-jäsenyys on looginen askel nykyisessä turvallisuustilanteessa.
Arvoisa puhemies!
Venäjää piinaa menneen suuruuden kaiho. Tämä kaiho tekee Venäjästä arvaamattoman naapurin, jonka liikkeitä kansainvälisen politiikan pelikentällä on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta ennakoida. Suomen kaltaisen pienen maan itsenäisyys on suuresti riippuvainen ennakoitavasta ja sääntöperustaisesta kansainvälisestä yhteisöstä, yhteisten sopimusten noudattamisesta. Maailma, jossa vallitsee vahvimman laki, ei palvele Suomen etua eikä turvallisuutta.
Siksi meidän on sekä EU:ssa että Natossa omalla toiminnallamme vahvistettava kansainvälisen yhteisön sääntöperustaisuutta ja monenkeskisyyttä. Valta ei saa keskittyä vain harvojen käsiin. Demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta on vaalittava. Suomen on omalla toiminnallaan edistettävä rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia ja diplomatiaa — myös Naton jäsenenä.
Arvoisa puhemies!
Tässä salissa on käyty paljon keskustelua siitä, mikä olisi Suomen asema ja rooli Naton puolustusliitossa, minkälainen Nato-maa Suomi jatkossa tulee olemaan. Naton päätöksenteko perustuu yksimielisyyteen ja Nato-maiden parlamentaariseen käsittelyyn. Siten Suomi ei olisi pakotettu mukaan Naton operaatioihin, vaan olisimme sitoutuneita tarvittaessa suojelemaan puolustusliiton jäsenmaita, aivan kuten ne sitoutuvat turvaamaan meitä.
Suomi on tunnettu laajasta osaamisestaan rauhan rakentamisessa ja konfliktien ehkäisemisessä. Tässä työssä Suomen on jatkossa oltava aktiivinen ja ylläpidettävä keskusteluyhteyksiä eri maihin. Se on myös osaamista, jota voimme viedä mukanamme Natoon. Nato-jäsenenä voimme vaikuttaa siihen, että puolustusliitto ottaa jatkossa paremmin huomioon esimerkiksi naisten ja vähemmistöjen ihmisoikeudet osana rauhanneuvotteluita ja yhteiskuntien kehitystä. Suomen Nato-jäsenyys ei siten vahvistaisi vain meitä vaan koko puolustusliittoa.
Nato-jäsenyyttä ei pidä nähdä nollasummapelinä tai yksisuuntaisena velvoitteena vaan liittona, joka hyödyttää kaikkia liiton jäsenmaita. Suomen Nato-jäsenyys ei ole keneltäkään muulta pois.
Arvoisa puhemies!
Vaikka Nato-jäsenyys vahvistaa Suomen turvallisuutta, se ei poista oman puolustuskykymme merkitystä. Yleinen ja vapaaehtoinen asepalvelus ovat jatkossakin Suomen puolustuksen kivijalka. Sen edellytyksenä on, että Suomessa säilyy korkea maanpuolustustahto.
Vahva maanpuolustustahto varmistetaan sillä, että jokainen tässä maassa asuva tuntee Suomen omaksi kodikseen. Jokaisella suomalaisella tulee olla mahdollisuus tavoitella unelmiaan sukupuolesta, taustasta tai asuinpaikasta riippumatta, ja jokaisella tulee olla vapaus ja oikeus olla oma itsensä.
Vapaus yhdistää suomalaisia.
Liittymällä Natoon vahvistamme suomalaisten vapautta sekä kansainvälisyyttä. EU-jäsenyys on aukaissut monelle suomalaiselle uusia ovia, jotka ilman jäsenyyttä olisivat pysyneet visusti kiinni. Nato-jäsenyys vahvistaa Suomen jalansijaa osana eurooppalaista ja läntistä liittoumaa. Suomi seisoo jatkossakin itsenäisenä ja vankasti omilla jaloillaan.