Arvoisa puhemies,
Minun Suomeni on maa, joka puolustaa ihmisoikeuksia.
Minun Suomeni on maa, joka kunnioittaa alkuperäiskansojen oikeuksia.
Minun Suomeni on maa, joka ei saa YK:n ihmisoikeuskomitealta toistuvia huomautuksia.
Näin ei valitettavasti vielä ole. YK:n ihmisoikeuskomitea on edelleen huolissaan saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumisesta Suomessa, sillä emme ole pystyneet vastaamaan komitean aikaisempiin suosituksiin. Tämä on häpeätahra koko Suomelle.
Hallituksen esitys pyyhkisi pois tämän häpeätahran ja korjaisi lain saamelaisten itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi.
Valitettavasti lakiesitys ei ollut hallituksessa yksimielinen. Siksi se tarvitsee laajemman tuen tässä salissa. Me kaikki tiedämme, että saamelaiskäräjälakia on yritetty uudistaa jo kolmen hallituskauden ajan ja että sen valmisteluun vuosien kuluessa ovat osallistuneet kaikki puolueet.
Nyt meillä on viimein mahdollisuus ratkaista tämä lainsäädännön epäkohta tavalla, joka kunnioittaa saamelaisyhteisön itsemääräämisoikeutta.
Vetoan siis kaikkiin tässä salissa istuviin edustajiin, että harkitsette faktoihin perustuen äänestämistä tämän lakiesityksen puolesta, jotta tämä ihmisoikeusloukkaus saadaan vihdoin korjattua.
Arvoisa puhemies,
Saamelaiskäräjälaki on saanut julkisuudessa aivan valtavat mittasuhteet ja siitä on levitetty paljon väärää tietoa. Todellisuudessa kyse on hyvin yksinkertaisesta asiasta.
Siitä, että muutamme lakia muiden Pohjoismaiden sääntelyä vastaavaksi.
Kuvaavaa on, että kaikki pohjoismaiset saamelaiskäräjät ovat asettuneet hallituksen esityksen puolelle. Myös yhdenvertaisuusvaltuutettu on lausunut hyvin yksiselitteisesti, ettei hallituksen esitys loukkaa saamelaisten oikeuksia.
Julkisessa keskustelussa on tartuttu vain yksittäisiin pykäliin, vaikka lakia pitäisi ajatella laajempana kokonaisuutena. Hallituksen esitys nykyaikaistaa voimassa olevaa lakia, joka on vuodelta 1995. Lakiesitys helpottaisi esimerkiksi käräjävaaleissa äänestämistä, joita pidetään saamelaisten keskuudessa yleisesti hankalina, saavuttamattomina ja vaikeaselkoisina erityisesti niillä alueilla, joilla on pitkät etäisyydet.
Nyt on vihdoin aika uudistaa saamelaiskäräjälaki tähän päivään.
Arvoisa puhemies,
Julkisessa keskustelussa on pyörinyt ihmeellisiä väitteitä ja suoranaista disinformaatiota lakiesityksen sisällöstä.
Lakiesitys ei syrjisi saamelaisryhmiä, vaan päinvastoin laajentaisi saamelaismääritelmää.
Jatkossa riittäisi, että yksi isoisovanhemmista on oppinut saamen ensimmäisenä kielenään. Siten entistä useampi voisi hakeutua vaaliluetteloon. Tämä auttaisi erityisesti kielensä menettäneitä, joita on paljon inarinsaamelaissa. Lakiesityksessä ei puhuta yksilön kielitaitovaatimuksesta, vaan suvussa käytetystä kielestä.
On älyllisesti epärehellistä vaatia saamelaiskäräjiltä yksimielisyyttä asiasta. Yksimielisyyden vaatimus on täysin absurdi ja se on lähinnä diktatuurien toimintatapa – demokratiassa harvemmin ollaan hartaan yksimielisiä asioista, ja silti on pystyttävä tekemään kestäviä päätöksiä.
Saamelaiset ovat kärsineet liian pitkään nykylain aiheuttamista ongelmista. Nyt eduskunnalla on mahdollisuus osoittaa yhteistyö- ja päätöksentekokykyä ja viedä tämä asia kunniallisesti päätökseen.
Tehdään se erityisesti saamelaisten, mutta myös Suomen kansainvälisen maineen vuoksi.
Puhe on pidetty eduskunnan täysistunnossa 22.11.2022.