Kirjoitus julkaistiin Hämeen Sanomissa 27.2.2021
Vaalit ovat demokraattisen yhteiskunnan perusta. Vaaleissa äänestäjät valitsevat poliittiset päätöksentekijät, jotka edustuksellisessa demokratiassa päättävät asioista. Suomessa on järjestetty luotettavia vaaleja jo yli 110 vuoden ajan. Koronavirus toi uuden haasteen demokratialle, mutta on hyvä muistaa että koronavuoden aikana on järjestetty vaaleja ympäri maailmaa poikkeuksellisissa oloissa. Uskon, että suomalaiset osaavat äänestää koronaturvallisesti ja kahdeksan äänestyspäivän aikana mahdollisimman moni löytää uurnille huhtikuussa.
Viime keväänä kirjoitin: ”koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi ja riittävän hoidon turvaamiseksi on nyt tehtävä kaikki voitava joka puolella Suomea. Kukaan ei saa pudota tyhjän päälle keskellä pandemiaa, eikä kenenkään hoitoon pääsy tai toimeentulon turvaaminen saa jäädä byrokratian eikä talouden jalkoihin”.
Koronatoimet ovat jo vuoden ajan vaatineet meiltä kaikilta paljon ja koettelevat jaksamistamme vielä tovin. Nyt on kuitenkin tullut mitta täyteen lapsiin ja nuoriin kohdistuvien rajoitusten osalta. Etäopetus on lisännyt koulupudokkaiden määrää ja osa nuorista on ajautunut hukkaan yhteiskunnan ulkolaidoille. Kolmen viikon sulkutoimien jälkeen on päätetty purkaa ensin lasten ja nuorten rajoituksia ja lähiopetusta jatketaan.
Meillä on yhteinen tavoite, katkaista muuntoviruksen leviäminen maakunnasta toiseen ja se vaatii päättäväisyyttä joka alueella. Perustoimet ovat edelleen koko maassa samat – ne viisi valttia on jo tulleet tutuksi kaikille kuluneen vuoden aikana. Tuore esimerkki Rauman telakalta näytti, mitä tapahtuu jos koronatoimissa löysäillään työpaikoilla: 240 tartuntaa viikossa ja 800 työntekijää karanteenissa.
Muuntovirus vaatii täsmätoimia, ylilyöntejä on vältettävä ja samaan aikaan kunnan peruspalvelut on turvattava. Kunta ei voi laittaa lappua luukulle, vaan mielenterveyspalveluihin ja opiskelijoiden tukemiseen etäopetuksen aikana on panostettava – eikä kukaan saa tippua kyydistä. Kuntatalouteen on koronatukia myönnetty ja ne on käytettävä viimeistä senttiä myöten kuntalaisten auttamiseen. Hallitus antoi vuoden 2021 ensimmäisen lisäbudjettiesityksen tällä viikolla, sisältäen mm. 17,5 milj euroa lisää rahaa lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen
Resilienssi eli palautumiskyky mahdollistaa sen, että ihminen ei mene rikki tai murru jokaisesta vastoinkäymisestä, vaan hän pystyy palautumaan kuormittavista tilanteista ja jatkamaan elämäänsä. Erityisen keskeistä resilienssin vahvistamisessa ovat lapsuuden ja nuoruuden turvaverkot ja laadukas koulutus, tasokkaat ja saavutettavissa olevat sosiaali- ja terveysalan palvelut ja kriisiapu, demokraattisten osallistumismahdollisuuksien vahvistaminen sekä yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentäminen.
Pandemia samaan aikaan sekä kuluttaa että vahvistaa resilienssiämme ja tulee jättämään kansakunnan muistiin yhteisen trauman. Siitä traumasta toivumme yhdessä ja toivottavasti toinen toisiamme tukien.
Omaan jaksamiseen voi vaikuttaa monin tavoin. Ulkoilu, säännöllinen ateriarytmi ja riittävä uni vaikuttavat mielialaa tukevasti. Tietoisen ja hyväksyvän läsnäolon harjoitukset auttavat tutkitusti masennuksen, ahdistuksen, stressin ja kivun lievittämisessä. On havaittu, että tietoisuustaitojen säännöllinen harjoittaminen tukee myös fyysistä terveyttä. Aikuisten ohella lasten ja nuorten on todettu hyötyvän tietoisuustaitojen harjoituksista ja saavan niistä apua keskittymiseen, rauhoittumiseen, tunteiden säätelyyn ja oppimiseen. Osoitteesta mieli.fi löydät lisää vinkkejä hyvinvointisi tueksi.
Sekin aika koittaa vielä, että muistelemme pandemia-aikaa taakse päin. Mitä silloin muistamme näistä ajoista?
Mirka Soinikoski,
kansanedustaja ja anestesialääkäri